Tavallinen kansa kuulee inflaatiosta puhuttavan tosi paljon uutisissa ja sosiaalisessa mediassa, mutta sen tarkka määritelmä ja vaikutusmekanismit ovat usealle silti vieraita. Inflaatio tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä ja hintatason nousua. Se näkyy kuluttajille tuotteiden ja palvelujen hintojen nousuna. Kun hinnat nousee, rahan ostovoima laskee. Tämän johdosta samalla rahamäärällä saa hankittua aiempaa vähemmän tuotteita ja palveluja. Säästössä olevat rahatkaan ei ole suojassa inflaatiolta, koska rahan arvo alenee. Hyperinflaatiolla tarkoitetaan erityisen voimakasta inflaatiota, jolloin kulutushyödykkeiden hinnat nousevat pilviin. Deflaatio on taas inflaatiolle vastakkainen ilmiö, eli silloin hintataso laskee ja rahan arvo nousee. Hyvin yleisesti käytetty inflaation mittari on kuluttajahintaindeksi. Se mittaa kuluttajan tavaroista ja palveluista maksamaa keskimääräistä hintaa ja hinnanmuutosta. Se ottaa huomioon varsin kattavasti lähes kaikki ihmisen tarvitseman, kuten elintarvikkeet, asumisen, liikenteen, vapaa-ajan ja kulttuurin. Euroopassa keskuspankki pyrkii rahapolitiikalla pitämänään euroalueen inflaation ja deflaation hyvin maltillisena ja vakaana.

Inflaation vaikutukset kotitalouksiin ja yksittäisiin kuluttajiin ovat hyvin moninaiset riippuen muun muassa siitä, onko kyseessä yksineläjä, lapseton pariskunta, pienten lasten lapsiperhe vai murrosikäisten lasten lapsiperhe ja siitä missä asuu ja miten asuu sekä siitä, onko kyse yrittäjistä, palkansaajista, opiskelijoista, työttömistä vai eläkeläisistä. Täten inflaation seurauksia ei pysty tässä kertomaan kovin yksiselitteisesti, mutta mainittakoon muutamia näkökohtia kuitenkin. Inflaatiota pidetään tyypillisesti aina merkkinä talouskasvusta. Kuluttajahintojen nouseminen ei tavalliselle kansalle ole ollenkaan mieluista, mutta yleensä sen seurauksena myös palkat nousevat. Tosin inflaation seurauksena myös yritysten investointihalukkuus vähenee ja henkilöstökuluja karsitaan.

Inflaation konkreettinen vaikutus on siis kuluttajahintojen nouseminen. Otetaan esimerkkinä vaikka leipäpaketti, jonka hinta vuosi sitten toukokuussa oli 2,50 €. Tänä vuonna toukokuussa sen hinta olisi 2,50 € * 1,091 = 2,73 €. Tällöin hinta olisi noussut tarkalleen 9,01 %, joka on Eurostat:n mukaan ruuan ja alkoholittomien juomien hinnannousu toukokuusta 2021 toukokuuhun 2022. Kuluttajahintaindeksissä on mukana muutakin kuin elintarvikkeet. Autojen polttoaineiden hinnat ovat lähteneet huimaan nousuun, sillä bensiini 95 E10 maksoi toukokuussa 2021 keskimäärin vain 1,66 €/litra, kun toukokuussa 2022 sen keskimääräinen hinta oli jo 2,30 €/litra. Bensiinin hinta on siis noussut vuodessa peräti 38,6 %! Kuluttajahintojen nousu johtuukin nyt pääosin juuri huomattavasti nousseista energiakustannuksista. Joskus käy niinkin, että jotkut yksittäiset seikat alentavat kokonaisinflaatiota. Tilastokeskus uutisoi 13.8.2021 inflaation lievän laskun aiheutuneen muun muassa rahapelien hintojen laskusta – liekö sitten syynä kilpailun kiristyminen alalla vai rahapelien siirtyminen entistä enemmän internettiin. Jos tämä asia kiinnostaa syvällisemmin, kannattaa tarkastaa sivusto kasinopartio.com.

Vuodenvaihteessa tehtyjen kyselyjen mukaan yli kolmasosa vastaajista on joutunut tinkimään joistakin menoista inflaation vuoksi. Hintojen nousu vaikuttaa kipeimmin juuri niihin kotitalouksiin, joissa talous on jo ennestään kireä. Pienituloiset kotitaloudet ovatkin joutuneet kevään aikana tinkimään lisää menoistaan. Pienituloisten kotitalouksien joukossa on varsin vähän niitä kotitalouksia, joilla on säästöjä pahan päivän varalle. Suurin osa heistä elää niinsanotusti kädestä suuhun. Yleisesti osa kotitalouksista pystyy nyt käyttämään aiempia säästöjään välttämättömyyshyödykkeiden hankkimiseen.

Kaikilla kotitalouksilla on nyt edessä oman talouden sopeuttaminen, niin että välttämättömät menot pystytään maksamaan ja jos mahdollista, jotain laitetaan jonkin verran säästöön tulevaisuuden varalle. Yleensä sopeuttaminen tarkoittaa esimerkiksi tinkimistä ulkona syömisestä ja matkustelusta. Sopeuttaminen on tarpeen, jos tulot eivät kasva samassa tahdissa menojen kanssa. Kuluttajaliiton mukaan inflaatio kohtelee suomalaisia hyvin eriarvoisesti. Yksittäisillä kulutusvalinnoilla, esim. asumisen ja liikkumisen suhteen, on suuri vaikutus kuluttajan omaan inflaatioon. Pahimmillaan inflaatio on Kuluttajaliiton esimerkkitalouksissa yli 10 %:n luokkaa ja alimmillaan vain noin 3 %:n luokkaa. Korkein inflaatio johtui lämmitysöljystä ja autoilusta. Ne kotitaloudet, joissa asutaan vuokralla ja käytetään joukkoliikennettä, ovat säästyneet pahimmalta inflaatiolta.

Pienituloisten kotitalouksien lisäksi todella tiukalla ovat nyt myös ne kotitaloudet, joissa on suuret asuntolainat ja lapset asuvat vielä kotona. Asuntolainavelallisten asumiskustannukset nousevat kahdella tavalla: kohonneet lämmitys- ja korjauskulut ja korkeammat korkokulut. Suurella osalla asuntovelallisia lainat on sidottu 12 kk:n euribor-korkoon ja se on huhtikuun puolivälissä noussut plussan puolelle. Ennakoidaan, että tulevan vuoden aikana se asettuisi noin kahden prosentin tasolle. Asuntovelallisille tilanne on uusi, mutta ei onneksi täysin katastrofaalinen, sillä Suomessa lainanottajien maksukyky testataan lainan oton yhteydessä jopa 6 %:n korkotasolla. Kahden prosenttiyksikön koron nousu tarkoittaa 200 000 euron asuntolainassa 4 000 euron lisäkustannuksia vuositasolla ja 333 euron lisäkustannuksia kuukausitasolla.

Jotain hyvääkin inflaatiossa kuitenkin on:

• Eläkeläisten asema paranee vuoden 2023 alussa, kun eläkkeet nousevat yli viisi prosenttia.
• Kiinteistöjen arvot nousevat
• Yleensä on kyse talouskasvusta
• Palkat nousevat
• Jos asuntolainan korko on alempi kuin inflaatio, on reaalikorko negatiivinen ja inflaatio syö osan asuntolainasta.

Euroopan inflaatio huitelee ennätyksessä todella monessa maassa – muun muassa Bulgariassa, Liettuassa, Unkarissa ja Latviassa elintarvikkeiden inflaatioprosentit pyörivät 20 %:n molemmin puolin. Tällä hetkellä elintarvikeinflaatio Turkissa on Euroopassa kaikkein kovinta ollen peräti 91,6 % viime vuoden toukokuusta tämän vuoden toukokuuhun. Suomi on tässä tilastossa sijalla 10., kun Suomea pienempi elintarvikkeiden inflaatio on Itävallassa, Italiassa, Belgiassa, Islannissa, Luxemburgissa, Ranskassa, Irlannissa, Norjassa ja Sveitsissä. Vähiten elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet juuri Sveitsissä (1,1 %) ja Norjassa (2,5 %). Näitä maita on tähän saakka muutoinkin totuttu pitämään kuluttajahintojen osalta melko kalliina.